Työkohteenamme oli Turussa sijaitseva kerrostalohuoneiston makuuhuoneen
katto. Kun kohteeseen saavuttiin, kattoon oli tehty jo koolaukset pahvitusta
varten.
Katto oli noin 6mx4m, ja ikkuna on huoneen pituussuunnassa.
Yleensä vuodat kiinnitetään valon suuntaisesti jotta saumat eivät näkyisi niin
selvästi, mutta katto oli ikkunapäästä vaikean muotoinen eikä telinetyöskentely
olisi onnistunut, päätettiin vuodat kiinnittää ristiin valonlähteen kanssa. Pahvitus
aloitettaisiin huoneen toisesta päästä, jolloin saumat tulevat valonlähdettä ”myötäkarvaan”.
Vuodat kostutetaan leveällä pensselillä tai tapettiharjalla
pirskottamalla. Kun harja kastetaan veteen, on suurin vesimäärä roiskaistava
pois jotta kostutus voidaan tehdä tasaisesti. Kostutus tehdään niin, että noin 80 %
pahvin pinta-alasta on pisaroiden peitossa. Tämän jälkeen vuodat kääritään
muoveihin vettymään, mielellään vuorokauden yli. Kostutus tehdään vain toiselle
puolelle, ja pahvin valkoinen puoli on näkyviin jäävä pinta.
Vuodan kiinnitys kattoon tapahtuu helpoiten rullaamalla
vuota kattoon. Tässä vaiheessa on hyvä olla muutama käsipari apuna, kun vuodan
lähtö katsotaan suoraan ja kiinnitetään ensin puolipänniin muutamilla
nauloilla, aluksi noin 30cm välein. Puolipännillä tarkoitetaan että naulaa ei
lyödä pohjaan asti ja on täten helposti irrotettavissa. Kun vuota on saatu
suoraan, voidaan pahvi kiinnittää kunnolla nupinnaulalla ja rihmalla.
Nupinrihma on kapea pinkopahvikaistale, joka jää vuodan ja nupinnaulojen väliin
vahvistamaan saumaa. Ilman rihmaa pahvi voi repeytyä nauloista. Naulat
naulataan rihmaan noin kahden senttimetrin välein toisistaan siksak-kuvioperiaatteella.
Varsinainen naulaus aloitetaan
vuodan keskeltä ja edetään päitä kohden. Ensimmäinen vuota naulataan jokaiselta
sivulta.
Ensimmäinen vuota kiinnitettynä. Nurkkaan
jäi pieni kupru, joka ei tasoittunut seuraavaan päivään mennessä. Epäilys oli
että vuota ei ollut ehtinyt kostua tarpeeksi.
Vuodan pää avattiin koko matkalta ja hieman reunoiltakin
jotta kuprun saisi korjattua. Pahvin taustaa kostutettiin hieman lisää
sumutinpullolla jolla pääsi kätevästi kostuttamaan ahdasta tilaa. Kostutettu
vuodan pää naulattiin uudestaan, ja seuraavana päivänä nurkka oli huomattavasti
sileämpi.
Seuraavaa vuotaa kiinnittäessä on tärkeä huolehtia että
vuota rullataan oikein päin. Kun ensimmäinen vuota on naulattu reunalta, toinen
vuota tulee ensimmäisen päälle 15–20 cm, ja limittävän reunan on oltava
ohennettu tehdassauma.
Ensimmäisen vuodan jälkeen loput vuodat naulataan päistä ja
seuraavan vuodan alle jäävästä reunasta. Eli ohennettu tehdassauma joka tulee
edellisen vuodan kanssa limittäin, kiinnitetään liisteri-liima seoksella.
Liisterisauma vahvistetaan väliaikaisesti kuivumisen ajaksi
puolipänneillä.
Kolmas vuota kiinnitettiin edellisten tapaan, ja tässä
vaiheessa työ oli jo joutuisampaa kun työtehtävät oli selvillä. Lampun
johdoille tehty reiän ympärys vahvistettiin myös rihmalla ja nauloilla. Kun
kiinnitysvaiheessa päästiin johtojen kohdalle, pahviin tehtiin x-viilto jotta
johdot saa läpi, viimeistely tehtiin kunnollisen kiinnityksen jälkeen.
Työturvallisuus huomioiden johdot tehtiin vaarattomaksi poistamalla sulake.
Neljäs vuota muotoiltiin nurkkaan sopivaksi työn edetessä,
ei etukäteen.
Viimeinen vuota olisi niin kapea että se oli helppo
muotoilla ennen kiinnittämistä.
Katto on pinkopahvitettu, ja puolipännit poistettu. Ennen
pahvittamista kattolistoina olivat vaahtomuovityyppiset profiililistat joita ei
enää kiinnitetty takaisin. Katto tultaisiin maalaamaan itsetehdyllä liimamaalilla
joka on täysin himmeäpintainen. Rakennus jossa huoneisto sijaitsi oli
kiviainesrunkoinen, joten listat jätettiin kokonaan pois ja tehtiin ”huijausreuna”
jolla katto saisi rappausmaisen ilmeen.
Katonrajasta mitattiin seinälle noin 15 cm ulottuva suora
linja. Linjaa myöten liimaamalla kiinnitettiin 20 cm levyinen kostutettu
pinkopahvikaistale jonka seinälle tuleva alareuna oli ohennettu. Seinän ja
katon nurkkaan kaistaletta ei painettu tiukaksi kulmaksi, vaan jätettiin
pyöreänä ja liimattiin myös kattoon kiinni, muutamalla nupinnaulalla varmistaen
kiinnitys. Kattoon tuleva sauma häivytettiin vielä kapeammalla suikaleella joka
oli ohennettu jokaiselta reunalta.
Pinkopahvin ohennus. Kostutetun pahvin reunaan vedetään
kevyt viilto mattopuukolla 2-3 mm päähän reunasta. Viiltoa ei tehdä läpi, vaan
juuri ja juuri rikkoakseen pinnan. Viiltoa voi varovasti hieman taittaa. Viillon
päästä otetaan kiinni ja vedetään pahvin takapuolta kohdin. Näin valkea
näkyviin jäävä pinta ohennetaan siististi.
Ohut maali ei välttämättä peitä naulanreikiä, joten ne voi
esikäsitellä makulatuuripalalla. Reiän ympärille, ei reikään vaan ympärille
levitetään liimaa. Päälle liimataan reilusti isokokoinen paperinpala, niin että
reunat ulottuvat liimarajan yli. Kun liima on kunnolla kuivunut eli viimeistään
seuraavana päivänä, paperin reunat revitään keskustaa kohden. Makulatuurin pala
ikään kuin ohennetaan reiän päälle.
Kun paperipaikan hioo kevyesti, reunat saadaan siistittyä
niin että maalin alta paikkaa tuskin erottaa. Tätä paikkaustapaa voi soveltaa
moneen eri kohteeseen. Myös pinkopahvin tehdassauma on hiottavissa samaan
tapaan.
Pahvien saumat on hiottu, naulanreiät paikattu ja katon ”valoraja”
tuotu seinälle. Katto on valmis maalaukseen.
Liimamaalin viskositeetti on erittäin juokseva, joten maali
roiskuu herkästi. Huone suojattiin perusteellisesti.
Liimamaali kuivuu miltei sekunneissa, joten työstöaikaa ei
ole paljon eikä maali kestä hinkkaamista. Maalaustyö suoritettiin sarjatyönä
liukuhihnamaisesti jolloin maalaus onnistui koko pituudelta kapeina raitoina ja
telineitä siirrettiin maalaustyön edetessä. Maalin nopean kuivumisen vuoksi
etukäteen tehtäviä rajausmaalauksia ei tehty.
Mm. liitua sisältävä liimamaali on hyvin peittävää yhdellä
maalauskerralla. Saumoista tai paikkauksista ei jää näkyviin juurikaan mitään,
varsinkaan jos niistä ei tiedä!
Maalaus suoritettiin leveillä siveltimillä. Maalauksen
kuivuttua paikkaukset tehtiin tarvittaviin kohtiin.
 |
| Maalattu katto |
 |
