torstai 5. toukokuuta 2016

Tapetointi

Tarpeellisten esikäsittelyjen jälkeen pintoja alettaisiin valmistamaan tapetoinnille. Pinkopahvi ja huokoinen puukuitulevy on hyvin erilaisia pohjia tapetoinnille, joten yhtenäisyyden vuoksi seinäpinnat makulaturoitaisiin. Makulatuuritapetti on kuin paperitapetin pohja, ilman kuvioita tai värejä mutta hengittävä ja toimii tasoittavana pohjana.



Makulaarin kiinnitys on helppoa ja nopeaa kun esimerkiksi kuviokohdistuksista ei tarvitse huolehtia.
 


Kuten tapetoinnissa, makulatuurin kiinnityksessä katsotaan että ensimmäinen vuota laitetaan suoraan.




Pohjalla oleva pinkopahvi kupruilee makulaarin kiinnitykseen käytetystä liisteristä ja sen kosteudesta. Tässä vaiheessa ei pidä pelästyä seinän epätasaisuutta, sillä kuivuessaan pahvi pingottuu samanlaiseksi kuin olikin ennen tapetointeja.




Makulatuuri leikattiin ikkuna-aukkoon niin että alla olevaa levyä jäi n. 1 cm näkyviin. Jos tapetoinnin olisi tuonut reunan yli, ajan saatossa ilma olisi voinut alkaa irrottaa paperia reunasta alkaen. Tapetin leikkaus ennen reunaa varmistaisi kunnollisen kiinnittymisen. Levyjen saumoihin kiinnitetty kassanauha näkyi makulaarin alta myös kupruilevana suikaleena. Kun saumanauhaa ei liimannut kauttaaltaan vaan vain päistä, se reagoi liisterin kosteuteen samalla tavalla kuin pinkopahvi.




Seinät ovat valmiina tapetointia varten.

 


Tapetiksi valikoitui Pihlgren&Ritola – tapettitehtaan malli "Vanhan Ahteen Sali". Väri ruskea. Kuviokorkeus 26,5 cm pyöristettiin 27,0 cm joka täytyi muistaa ottaa huomioon vuotaa leikatessa. Kuviokohdisteisessa tapetissa vuodan pituuden määrittää huonekorkeus ja siihen lisättävä kuvion korkeus.




Tapettipöydän suojapaperiin mitattiin mittataulukko molempiin reunoihin




Käpristyvät reunat täytyi "tappaa", jotta valmiiksi leikatut vuodat pysyisivät paikallaan rullaantumatta




Paperi tapettiin rullaamalla nurkkia rullaantumisesta vastaikkaiseen suuntaan jolloin jännite vapautui ja vuodat pysyivät suorina.




Ennen tapetoinnin aloittamista piirrettiin linjat. Ensin yläreuna, kattolistasta 30cm johon tapetin yläreuna tulisi. Sen jälkeen tarkistetaan nurkan vinous. Noin 10 cm päähän nurkasta vedetään vatupassilla viiva. Sitten mitalla katsotaan ylhäältä, keskeltä ja alhaalta kuinka kaukana viiva on nurkasta. Ylhäällä lukema oli 10,5cm, keskellä 10,1 cm ja alhaalla 11,8 cm. Heittoa kyseisessä nurkassa on siis 0,9 cm. Lukema täytyy vähentää 53 cm mitasta kun seuraavaa vuotaa ollaan kiinnittämässä, eli nurkasta vuodan reunaan tulisi olla 52,1cm.

 


Tapetointi aloitettiin seinältä C (oviseinältä oikea). Tapetti oli pinnoittamatonta paperitapettia, joten liisterijäämät täytyi pyyhkiä kiinnitetyltä vuodalta pikimmiten sillä kuivuttuaan liisteri jättäisi himmeälle tapetin pinnalle kiiltävän jäljen. Jos puhutaan pinnoitetusta tapetista, se on hienolla muovilla päällystetty. Tällöin se ei ole hengittävä, mutta kestää pesua. Hengittävyyden voi testata helposti vesipisaralla; jos pisara jättää nopeasti tummuneen jäljen, on tapetti hengittävä. Pinnoitetun tapetin tunnistaa siitä jos tiputettu vesipisara jää kiinteäksi palloksi kuin kasvillisuuden päällä.

Hirsiseinän kurkistusaukon jälkeen tulisi kaksi vuotaa.




Viimeinen vuota jäisi kuitenkin hieman liian vajaaksi nurkan kierouden vuoksi, joten seuraavalla vuodalla olisi tultava vastaan.




Seuraavan seinän kohdistusviiva mitattiin ja piirrettiin sen verran nurkkaa lähelle, että ylityksellä saataisiin edellinen vuota kiinni.




Seinän C viimeinen vuota liisteröitiin niin että nurkkaan tuleva reuna jätettiin kokonaan irti.




Seinän B ensimmäiselle vuodalle tehtiin samoin. Nurkkaan tuleva sauma jätettiin liisteröimättä.

 


Ensin kiinnitettiin seinän C viimeinen vuota..




..jonka jälkeen seinän B ensimmäinen vuota. Järjestys oli tämä koska seinä B on ikkunaseinä joten luonnonvalo voisi herkemmin paljastaa sauman jos sauma olisi jätetty valoon päin, kun nyt sauma osoitti nurkkaa kohden /oli edellisellä seinällä.




Vinojen seinien kanssa ikkuna-aukon ylitys on hankalaa. Asiaa pystyi helpottamaan samalla kikalla kuin nurkassakin; jätetään toinen reuna liisteröimättä ja kiinnitetään sitten kun seuraava kokonainen vuota on suunnilleen kohdistettu paikoilleen. Lähes poikkeuksetta ison aukon ylitys ei kohdistu täydellisesti niin kuin tasaisella seinällä.




Ikkuna on noin 60 cm lattiasta ja noin 40 cm kattolistasta (huonekorkeus 300 cm) joten kohdistukset eivät osu silmänkorkeudelle, joka on virheille kriittisintä aluetta.




Tapettirulla yleensä avautuu niin että avautuva pää jää alapäähän. Olisi kuitenkin muistisäännöksi hyvä tarkistaa ja merkata vuodan päähän kumpi menee ylös ja kumpi alas, ettei keskellä seinää yksi vuota ole väärinpäin.

Myös tasaisessa seinässä ilman aukkoja vanhan talon seinässä on koveria ja kuperia kohtia. Kuperuus voi johtua esimerkiksi pullistuneesta hirrestä suuntaan tai toiseen keskellä seinää, johon auttaisi följari. Monesti myös ulkoseinään verrattuna kantavampaa seinää lähellä oleva sisäseinä on ylempänä. Näistä elämisistä johtuen pintaan voi jäädä näkyviin tapetin kupruja. Kuprut voivat myös johtua paperitapetin liiasta vettymisestä, jolloin se venyy helpommin eikä enää palaudu rullamittoihinsa. Yleensä tapetin vettymisaika on muutamasta minuutista jopa viiteen minuuttiin. Vettymisajan ollessa pidempi, kokenut tapetoija voi kerralla liisteröidä useamman vuodan kerralla ja kiinnittää ne yhteen soittoon.

 


Tapetin yläreunaan tulisi boordi rajaamaan seinän ja katon jäävän valorajan rajaa.

Oviseinä/ulkoseinä



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti